Exlibris merkitsee kirjan, mutta kertoo omistajan tarinaa

Näyttely

Exlibris-näyttelyssä Huittisten pääkirjastossa kannattaa olla tarkkana. Yhden kirjanomistajamerkin alakulmasta löytyy oikea Muumi.
Eikä ihme, sillä kirjanomistajanmerkki-näyttelyn taiteilijoista yksi on Tove Jansson. Hänen lisäkseen näyttelyssä esittäytyy 17 muuta exlibriksen tekijää, tällä kertaa kaikki naisia.

–Naistekijöitä olisi useita muitakin, mutta kaikki eivät mahtuneet mukaan tähän otokseen, kertoo näyttelyn kokoaja Erkki Tuominen.

Tuominen on myös kirjanomistajanmerkkien kokoaja, mutta hän on lahjoittanut kokoelmansa Suomalaisen kirjan museo Pukstaaville. Toinen yhteistyökumppani näyttelylle on Suomen Exlibris -yhdistys.

Janssonin lisäksi näyttelyn tunnetuin  taiteilijanimi on Helene Schjerfbeck. Taidekauppias Göstä Stenmanille tehdyssä exlibriksessä näkyy Toipilas-maalauksen oloinen hahmo.

Tuominen esiin nostaa näyttelyn edesmenneistä tekijöistä myös Elin Uinon, presidentti Urho Kekkosen puolison Sylvi Kekkosen sisaren.
–Uino teki Kekkosen pääministeriaikana hänelle varsin kuvaavan exlibriksen, siinä mies tarpoo lumessa. Sisarelleen Uino teki kaksikin exlibristä Sylvia Salome -nimellä, Tuominen kertoo.

Suomessa exlibristen grand old lady’ksi kutsutaan kuitenkin jo edesmennyttä Mirjami Kinosta.
–Hän on tehnyt kirjanomistajamerkkejä runsaasti yli 300 ja hänen exlibrisharrastuksensa oli  muutoinkin laaja.

–Näyttelyssä esittäytyy myös toinen yli 300 exlibriksen tekijä. Hän on 97-vuotias Helmiriitta Honkanen, Tuominen kertoo.

Exlibris on pienehkö paperille painettu kirjanomistajanmerkki, johon on kuvataiteen keinoin muotoiltu kertomus omistajastaan.
–Se voi kertoa harrastuksista, mieltymyksistä, luonteesta, työstä, elämänvaiheista, koti- tai synnyinpaikasta tai joistain muista, omistajalleen tärkeistä asioista.

–Suomessa tunnetaan noin 25 000 merkkiä 1600-luvun lopulta laskien, Tuominen kertoo.

 

Helmiriitta Honkanen: Kalevalaseura
Pe 3.8. - 31.8.
Huittisten pääkirjaston Hermanni-sali