Kaupunki sopeuttaa talouttaan

25.09.2019 Jyrki Peltomaa, kaupunginjohtaja

Huittisten kaupungin talous on yleisen kunnallistalouden kehityksen myötä kääntynyt alijäämäiseksi. Tänä vuonna toteutuu kolmas peräkkäinen alijäämäinen vuosi, mikä tarkoittaa sitä, että me velkaannumme ja taseessamme vielä nyt oleva ylijäämä sulaa kuluvana vuonna nollille. Tänä vuonna tulomme eivät riitä edes palvelutuotantomme rahoittamiseen, vaan joudumme ottamaan syömävelkaa.

Huono talous ei ole yksin Huittisten ongelma, vaan koko kuntatalous on syvässä kriisissä johtuen muun muassa kiky-sopimuksen merkittävästi arvioitua suuremmista negatiivisista vaikutuksista kuntien tulokertymiin, väestön ikääntymisestä ja sairastavuuden lisääntymisestä sekä kaupungistumisesta, jonka johdosta yli 80 prosentissa Suomen kunnista väestö vähenee.

Kaupungin talouden saattaminen jälleen kestävälle pohjalle edellyttää valtion toimenpiteitä kuntien tulopohjan vahvistamiseksi, mutta myös meidän omia toimenpiteitä, joilla saamme toimintojamme tehostettua ja tulopohjaamme vahvemmaksi.

Olemme valmistelleet kaupungissa sopeuttamisohjelmaa, joka tulee sisältämään konkreettisia ehdotuksia säästö- ja tehostamiskohteiksi.

Valitettavasti suurin säästötaakka kohdistuu sinne, missä raha liikkuu eli sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutuspalveluihin.

Säästöjen lisäksi on myös tulopohjaa vahvistettava, jotta säästyisimme syömävelan ottamiselta ja liian voimakkaalta velkaantumiselta.

Tulopohjan vahvistamisessa ainoa riittävän merkittävä, kaupungin käsissä oleva keino on veroruuvi. Kaupunginhallitus onkin kesäkuun kokouksessa linjannut, että ensi vuoden talousarvio laaditaan siten, että kunnallisveroa nostetaan 0,25 prosenttia ja vakituisen asumisen kiinteistövero ja yleinen kiinteistövero (maapohjat) nostetaan valtakunnan keskitasoon. Tämä tarkoittaa 0,09 prosentin korotusta vakituisen asunnon kiinteistöveroon ja 0,14 prosentin korotusta yleiseen kiinteistöveroon. Huittisilla ei ole taloudellisia resursseja pitää näitä kiinteistöveroprosentteja valtakunnan keskitasoa halvempina.

Näillä verojen maltillisilla korotuksilla saisimme vuositasolla noin 800 000 euroa tärkeiden peruspalveluidemme rahoittamiseen.

Useamman lukijan kritisoima niin sanottu mökkiveron nosto täksi vuodeksi lain sallimaan ylärajaan, ja vakituisen asumisen kiinteistöveron jättäminen edelleen alarajaan, oli kaupunginvaltuuston arvovalinta tulokertymän vahvistamisessa.

Nyt on tärkeää, että Huittinen nostetaan talouskriisistä vakaalle pohjalle, mikä mahdollistaa hyvien peruspalveluiden tuottamisen ja tärkeiden investointien toteuttamisen myös tulevaisuudessa.

Tämä edellyttää talouden sopeuttamisohjelmaa, jossa osoitetaan kaupungin toiminnassa konkreettisia säästö- ja tehostamistoimenpiteitä ja myös, osana kokonaisuutta, vahvistetaan kaupungin verotulopohjaa.

Kaupungin palvelutuotanto on useassa yhteydessä ja eri vertailuissa todettu kokonaisuutena tehokkaaksi, joten helpot keinot on jo käytetty. Vaihtoehtoinen huonoin skenaario on ajautuminen kriisikunnaksi, jossa talouden sopeuttaminen ei olisi enää omissa käsissä. Tätä emme kukaan halua!

Haluamme kuulla ja saada ideoita säästökohteista myös kaupunkilaisilta ja vapaa-ajan asukkailta, joten olemme avanneet kaupungin nettisivuille kyselyn, jossa jokainen voi tuoda esiin omia mielipiteitään ja säästöesityksiään. Kysely on vielä auki 30.9. asti, joten tervetuloa mukaan vaikuttamaan!