Suomi 1918

23.05.2018 Risto Lauhanen, Sotahistorian harrastajatutkija ja kesähuittislainen

Kiitos Lauttakylä-lehdelle sotavuoden 1918 tapahtumien uutisoinnista ja tarkastelusta Huittisissa.

Huittisissa oli valkoisten ja punaisten vahvaa vastakkainasettelua. Sodassa oli myös puolueettomia huittislaisia, kuten osa tilanomistajina toimineista sukulaisistani.

Tilanteet olivat erilaisia eri puolilla maata. Yle TV1 esitti 15. toukukuuta Tammisunnuntai 1918 -dokumentin, joka kertoi venäläisten varuskuntien aseistariisunnasta Pohjanmaalla. Pääsin mukaan dokumentin tekoon avustajaksi niin suojeluskuntalaisena kirkossa kuin venäläisenä sotavankinakin.

Tuolloin 1917 Ylistaron kunta perusti suojeluskunnan ja antoi oman kunnan työväestölle ruokaa ja hätäaputöitä. Suomen puolustusvoimat ja aselajit luotiin tammi-helmikuussa vuonna 1918 Seinäjoella, jossa muun muassa Vilho Nenonen perusti tykistön. Nenosesta tuli sittemmin kenraali ja Mannerheim-ristin ritari.

Saksassa sotilaskoulutuksen saaneet jääkärit tulivat sotaan mukaan tarkoituksenaan itsenäinen ja Venäjästä vapaa Suomi. Osalle heistä tuli kuitenkin yllätyksenä taistelut oman maan kansalaisia vastaan.

Huittislaisia jääkäreitä oli tiettävästi viisi eli jääkäri Martti Koskinen, jääkärimajuri Arvo Leppänen ja veljensä jääkärikapteeni Lauri Leppänen sekä jääkäritilaston harvinaisuutena olevat jääkärikapteeni Karl Takkula ja poikansa jääkärieversti Yrjö Takkula. Yrjö Takkula haavoittui ensimmäisessä maailmansodassa nykyisen Latvian alueella taistellessaan Saksan armeijassa Venäjän armeijaa vastaan.

Vuoden 1918 jääkäreillä oli myöhemmin vuosina 1939−1945 tärkeä rooli Suomen armeijan johtotehtävissä. Osa huittislaisista jääkäreistä toimi liike-elämän palveluksessa sodan jälkeen. Professori Lauri Leppänen tunnetaan erittäin ansioituneena kuvanveistäjänä.

Vuoden 1918 sodalla on monta nimeä. Tuo sota oli ikävä asia. On kuitenkin hyvä muistaa, että sodan seurauksena Suomi säilyi itsenäisenä, länsimaisena demokratiana.