Noi naapurin kissat

11.07.2018 Marketta Uotila

Määki haluan sannoo oman miälipitteeni noista naapureitten kissoista. Täsäki o ainaki kolmesa talosa kissa, eikä mikkään niistä oo aikoihin käyny meen tontilla.

Misä ne kaikki o! Ette kai te oo kissojanne lopettanu?

Mää sitte tykkään ko noi naapureitte kissat käy meijän tontilla, ko meillä ei oo ommaa kissa. Mikä sen parempi hiirivahti on ko kissa. Määki ko pruukaan ruakkia noita lintuja, ni niitten herkku, noi aurinkonkukan siämenet, on kans hiirien herkkua ja sen peräsä niitä pakkaa tulleen tontille.

Mää en sit tykkää ollenka hiiristä. Varsinka alkutalvesta ko ne pakkaa kiipeen talon vintille ja rapistetteen siälä. Taas tarttee sitä myrkkyä mennä pistään.

Naapurin kissa on siittä mukava ko sitä ei tarte itte ollenka passata. Kissat on nykyään nin kauheen vaikeita passattavia, kokemusta on. Niille ei välillä meinaa mikkään ruaka kelvata. Sit ne tarttee sen haisevan paskalaatikon. Naapurin kissa hoitaa täysin ilman mittää vaivaa, saman homman ko omaki suuritöine kissa.

Mää oon sanonu niille kissoille, että tehrään semmonen YYA sopimus. Mää saan kattella niitä ko ne makkaa ja nauttii aurinkon paisteesa ja ne saa kaikki hiiret ko meen tontille tullee.

Silti ne on ny jostain syystä suuttunee, eikä niitä oo näkyny. Syksyllä sais ainaki joku ruveta meilläki käymään.

Jos joku naapuri o kissansa lopettanu, ni kannattas ottaa uusi. Se o mahrottoman tarpeelline ja hyärylline elukka ja helppo hoitone, varsinki ko se o naapurin.