Arvokas Kivirannan kartanon pelto

09.01.2019 Jukka Tuori, maakuntaneuvos

Huittisiin syntyi 1960- ja 1970-luvuilla merkittävää teollisuutta ja ammatillinen koulutus seurasi perässä, tarvittiin nopeasti uusia asuntoja. Rakennettiin kerrostaloja Huhkolaan ja Sahkoon ja rivitaloasuminen yleistyi. Kokonaisia omakotialueita kaavoitettiin ja rakennettiin nopeasti. Huittisten rakentamiselle ominaista oli, että rakennettiin pelloille.

Pellolle rakentamiseen oli useita syitä: pitäjän kapeaa kirkonkylää ympäröivät pellot ja tasaiselle savipellolle oli nopeaa ja kunnan kannalta edullista rakentaa vesi- ja viemäriverkostot, kadut sekä sähkökaapelit. Huittisten maakaupat ohjasivat myös kaavoitusta ja rakentamista.

Esimerkkinä ovat Huhkolan kartanon peltoalueet. Vanhoja rakentamisoppeja ei silloin mietitty. Ei ajateltu, miten harkitusti vanhojen maatilojen rakennukset tehtiin harjanteille, mäkien huipulle koville pohjille. Rakennuspaikassa huomioitiin myös maisemalliset näkökohdat ja eikä tilojen pieniä peltoalueita haluttu tuhlata. Samoin kyläkoulut olivat mäkien päällä ja pitäjien kirkot rakennettu ympäristöään korkeammalle paikalle.

Elintason noustessa vaatimukset kasvoivat. Ymmärrettiin, että rakennusten taloudelliseen arvoon vaikuttaa myös sijainti ja ympäristö.

1980-luvulla Huittisten päättäjät ja virkamiehet tekivät uuden linjauksen kaavoitukseen ja rakentamiseen. Siirrettiin rakentaminen pelloilta rinne- ja mäkikohteisiin. Untonmäki, Kuninkainen ja Löysälä ovat hyviä esimerkkejä tästä. Täydennysrakentamista on tokitehty vanhoille asuntoalueille edelleenkin.

Yksi näyttävä peltotasanko Huittisten keskustassa säästyi onneksi asuinrakentamiselta. Kivirannan kartanon suurin peltolohko, joka rajoittuu kartanon historialliseen talouskeskukseen ja toisaalta Huittisten meijeriin, tuottaa edelleen ruokaa. Keväällä voimme nähdä kylvötyöt, kesällä ihailla sadon kehittymistä ja syksyllä seurata sadonkorjuuta. Ruoka on Huittisten vahvuus!

Kivirannan peltomaisema kokonaisuutena on osa Huittisten olemusta ja parasta satakuntalaista maisemaa.

Rakentaminen on kaupungissamme rauhoittunut. Hyviä tonttialueita on keskustassa runsaasti asuinrakentamiselle ja koulurakentamiselle.

Jos Kivirannan pellolle on välttämättä keksittävä muuta käyttöä, voisivat valtuutetut harkita sen muuttamista ulkoilu-, harrastus- ja tapahtumapuistoksi. Hyvin suunniteltu, turvallinen, monimuotoinen puisto kiinnostaisi varmasti lapsiperheitä, seniori-ikäisiä ja olisi kuntoilijoille yksi reitti Kännölään. Liikuntarajoitteisille alue olisi lähellä ja helppo saavuttaa.

Liikuntapuistot ovat kaupungeissa saavuttaneet suuren suosion. Uskon, että tulevaisuudessa ihmiset arvostavat luontoa entistä enemmän ja liikkuminen luonnossa tulee tärkeämmäksi.