Sianlihan hinnasta

04.05.2010 Martin Ylikännö, puheenjohtaja, Suomen sikayrittäjät ry

Lukijan sanassa tiedusteltiin, mistä saa lähes ilmaista lihaa?
Ajankohtaisessa kakkosessa tarkoitin lähinnä tuottajan siastaan saamaa hintaa.
Lihasian tuottajakeskihinta viikolla 13 oli 1,37 €⁄kg. Emakonlihan hinta on alle puolet tästä. Vuoden 2000 keskihinta oli 1,39! Miten moni muu asia maksaa saman tänään, kuin kymmenen vuotta sitten?
Meidän on ollut pakko juosta pysyäksemme paikallamme.
Hinnan pysyessä samana kustannukset ovat kohonneet. Jos oletetaan, että vuoden 2000 lihasian tuotantokustannus oli indeksinä 100, oli se 2009 lopussa 130. On pienoinen ihme, että Suomessa ylipäätään on sikatiloja Tähän on päästy tehostamalla tuotantoa. Palkat ovat nousseet vuodesta 1995 65 %. Ruuan osuus kotitalouksien menoista on pudonnut 10 % tuntumaan.
Miksi sitten possufilettä ei saa 2 € per kilo? Ilmeisesti joku on vetänyt välistä.

Valtaosan sianlihasta jalostavat Atria ja HkScan, molemmat pörssiyhtiöitä, joissa päätösvaltaa käyttävät tuottajat osuuskuntiensa osakeomistuksen kautta. Syyllinen ei taida löytyä sieltä.
Kauppa on kasvattanut osuuttaan ruokamarkkinan arvosta. Kauppa muistaa kertoa olevansa kuluttajan asialla kilpailuttaessaan hinnat. Kertomatta jätetään, että tingitystä eurosta pieni osa käytetään tuotteen hinnan alentamiseen ja loppu onkin sitä kuuluisaa arvonlisää, jolle on nimetty ihan oma verokin.
Arvonlisäverohan laskettiin lokakuun alusta 12 prosenttiin. Muutosta markkinoitiin ruuan hinnan alenemisella, koska vero alenee 5 %. Laissa ei edellytetä laskemaan hintoja, vaan keräämään veroa valtiolle tuon 5 % vähemmän. Kauppa asetti tavoitteeksi hintojen alentumisen 4,3 %.
Nyt puolta vuotta myöhemmin on tutkimustuloksia. Ruuan kuluttajahinnat ovatkin laskeneet 5,7 %. Tämä selittyy sillä, että esimerkiksi sianlihan tukkuhinta on laskenut 6 %. Kauppa ei siis tinkinyt katteestaan, vaan on onnistunut kiristämään teollisuudelta vielä lisää alennusta. Teollisuushan tietysti siirtää sen tuottajahintaan.

Huittinen, kiitos Vampulan, on lähes kaikilla mittareilla Suomen merkittävin maatalous- eli agribisnespaikkakunta.
Jokaisen huittislaisen pitäisi olla huolissaan maataloustuotteiden hinnasta ja toivoa niiden pysyvän mahdollisimman korkeina.

Viime vuonna Huittisten maatalouden myyntitulot olivat 76 miljoonaa eli 7000 € jokaista kaupunkilaista kohti. Lisäksi tulevat maatalouskaupassa ja elintarviketeollisuudessa hankitut rahavirrat. Maatalous ja sen ympärillä toimivat yritykset työllistävät huittislaisia. Maatalouden ja siihen liittyvien toimintojen investoinnitkin ovat merkittäviä.
Viimeisen kahden vuoden aikana on Huittisissa investoitu agribisnekseen yli 20 miljoonaa. Suuri osa on jäänyt suoraan paikkakunnalle.
Vetoan tätä kirjoittaessani vielä meneillään olevan elintarvikealan työtaistelun osapuoliin, jotta sopuun päästäisiin pian. Sikojen noudot teurastamolle ovat olleet pahasti sekaisin pääsiäisestä asti. Sikaloissa tilanne alkaa olla kestämätön.