Kiusaaminen sai sisuuntumaan

30.03.2010 Mauno Suonpää

Kun olin Satakunnan keskussairaalan vuodeosastolla (lepäilemässä), kuuntelin keskiyön jälkeen yöradiota. Siinä puhuttiin koulukiusaamisesta ja mieleeni tuli muistikuvia siitä, mitä joskus olen sanonut kiusatuksi tulemisesta ja kiusattuna olemisesta.
Meillä kävi MTV:n kymppiuutisten kevennyksen kuvausryhmä ja toimittaja kysyi, mistä sain kimmokkeen erikoisuuksien keräilyyn näin suuressa mittakaavassa.
Sanoin, että se juontaa alkunsa siitä, kun minua koulussa kiusattiin.
En minä heille mitään voinut, mutta sanoin, varrotkaa, kyllä minä joskus hankin jotain sellaista, mitä teillä ei voi olla (se oli aavistus).
Kului 60 vuotta, pääkiusaaja oli muuttanut Turkuun ja tuli meille katsomaan tuhansia erikoisuuksiani.
Sanoin suoraan hänelle: tämä on seurausta siitä, kun viimeisenä kouluvuotenani sotkitte rikki minun polkupyöräni, jonka olin hankkinut työpalkoillani.
Sanoin haastattelijalle, että toiset lannistuvat kiusaamisesta, toiset sisuuntuvat siitä ja haluavat näyttää, että minäkin olen jotain.