Se haluttu ”helpompi elämä”

12.06.2019 Elisa Kujansuu - kiikkalainen historian opiskelija

Itsensä haastaminen on, ainakin minulle, välillä aivan tuhottoman vaikeaa. Enkä varmasti ole ainoa. Itsensä haastaminen tuntuu olevan aikamme trendi, itseään pitäisi kehittää jatkuvasti.

Itsevarmuus on tavoiteltu ominaisuus, ja se koetaan viehättävänä. Elämä kuitenkin tuntuu välillä itsessään jo niin hankalalta, että mihin ihmeeseen niitä lisähaasteita vielä kaivataan? Paljon helpompaa olisi pysytellä omalla mukavuusalueella, tehdä asiat omalla tutulla ja turvallisella tavalla, ja antaa muiden hoitaa epämiellyttävältä tuntuvat asiat.

Haasteet voivat olla nimenomaan itse itselle annettuja, esimerkiksi joogahaaste tai terveellisemmin syöminen.

Näillä pyritään usein lisäämään elämään jokin hyväksi koettu rutiini, ja näin oppimaan tehokkaasti uusi tapa. Itselle asetettuja haasteita on helppo kontrolloida, mutta niistä on toisaalta myös helpompi luistaa.

Haasteita voikin tulla myös muilta tahoilta. Vanhemmat kehottavat lasta käymään yksin kaupassa ensimmäistä kertaa, koulussa pitäisi pitää esitelmä kaikkien edessä, työpaikalla tarjotaan ihan uutta työtehtävää.

Toisille itsensä haastaminen ja mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen on luonnollisempaa, joku saattaa luonteeltaan olla hyvinkin spontaani ja peloton. Toiset taas stressaavat helpommin ja jännittävät enemmän. Itse kuulun ainakin yleensä tähän jälkimmäiseen kategoriaan, vaikka vähitellen olen oppinut suhtautumaan asioihin rennommin. Ehkä myös näissä asioissa kehittyminen on mahdollista.

Harjoituksen ja kokemuksen puute saa meidät epäröimään.

Totuus nimittäin on, että se haluttu ”helpompi elämä” seuraa nimenomaan itsensä haastamisesta. Esimerkkinä: jos arkailee sosiaalisia tilanteita, voivat ihmisten edessä esiintyminen ja jopa arkipäiväiset keskustelut tuottaa hankaluuksia.

Kun pikkuhiljaa alkaa totuttaa itseään niihin, voi niistä lopulta tulla helpompia. Tällöin ei tarvitse pelätä ja jännittää yhtä paljon kuin aiemmin, ja sosiaalisiin tilanteisiin on paljon helpompi hakeutua myös omatoimisesti eikä vain pakon edessä. Asiat tuntuvat vaikeilta silloin, kun emme tiedä, miten ne tulisi hoitaa. Tämän tunnistan itsestänikin.

Harjoituksen ja kokemuksen puute saa meidät epäröimään niiden tekemistä. Valitettavasti sitä kuuluisaa kokemusta saa kuitenkin vain itsensä haastamisen kautta. Mukavuusalueelta poistuminen ja onnistumiset lisäävät rohkeutta yrittää yhä uusia asioita, ja itsensä ylittämisestä tulee, ainakin lopulta, mahtava fiilis.