Harrastus vai ammatti vai molemmat?

11.10.2017 Nea Peltola

Opiskelupaikan valinta on minullakin tuota pikaa edessä. Ajattelin aina kahdeksannelle luokalle saakka, että tiedän mihin suuntaan yläasteen jälkeen. Mielipiteeni muuttuivat pikkuhiljaa, kun aloimme tutustua enemmän eri opiskeluvaihtoehtoihin.
Ajatukseni hyppivät opiskelupaikasta toiseen. Minusta kaikki vaikutti kivalta ja odotin innolla pääsyä peruskoulusta.
Kaikki opiskeluvaihtoehdot vaikuttivat mukavilta, kunhan se ei ollut Huittisissa. Halusin lähteä eri kaupunkiin opiskelemaan, koska olen kyllästynyt pikkukaupunkielämään.

Kahdeksannen luokan loppupuolella ajatukseni alkoivat muuttua. En halunnut muutosta.
Vuotta vanhemmat kaverini puhuivat jo into piukassa siitä, kuinka kesän jälkeen he kaikki opiskelisivat eri puolilla Suomea. Silloin minulle valkeni, etten tulisi näkemään heitä enää joka päivä.
En enää halunnut muutosta vaan halusin kaiken pysyvän ennallaan. Minua pelotti muutos ja en enää halunnutkaan pois Huittisista.

Kun itse sitten aloitin yhdeksännen luokan, ensimmäiset päivät vietin niin koulumasennusta´kärsivänä kuin mahdollista. Halusin näyttää, kuinka kaikki oli huonosti ja mikään ei mennyt putkeen.
Sitten yhtenä päivänä vanhempi kaverini sanoi minulle, että yhdeksäs luokka oli parasta aikaa hänen elämässään. Hänen mielestään silloin oli mukavaa, hauskaa.
Ajattelin hänen sanomaansa asiaa ja mietin, miksi en ottaisi iloa irti viimeisestä vuodestani yläasteella.

Muutos pelotti enkä enää halunnutkaan pois Huittisista.

Silloin lopetin suuremman nyrpistelyn ja eteen hyppäsi toinen pulma nimittäin opiskelupaikka. Aina minulle selvä vaihtoehto ei enää tuntunutkaan kiinnostavalta.
Tähän asti mielessäni on ollut ammatti, jota aikuisena haluan tehdä. Nyt kun oikeasti pitäisi päättää tulevaisuudestaan, ainakin alustavasti, niin mielessä ei pyöri mitään.
Olen yrittänyt hieman jopa pakolla keksiä itselleni sopivaa ammattia, sillä ammattikouluun minä haluan. En pidä lukiotakaan mahdottomana vaihtoehtona, mutta epätodennäköisenä, vaikka kaikki sitä jaksavat minulle vuoronperään tuputtaa.
Mummu käski minun pohtia, kumpi merkitsee enemmän, työn mielekkyys vai palkka? Nopeasti vastaisin palkka, mutta en ikinä suostuisi tekemään lääkärin hommia vaikka siitä kuinka rahaa tuleekin. Haluan, että nuo kaksi asiaa ovat sopusoinnussa keskenään.
Kaksoistutkinto vaikuttaa nyt mielenkiintoisimmalta ja järkevimmältä ratkaisulta itseni mielestä, mutta tämä voi taas vaihtua huomenna ja odotan innolla mitä ammattia seuraavaksi havittelen.

Kirjoittaja on tet-harjoittelija Pellonpuiston koulusta.