Oppe nyt wanha ia noori Somen kielen

11.04.2018 Nelli Mäkitalo - huittislainen suomen kielen opiskelija

”Lue sijs hyue Lapsi teste, Alcu oppi ilman este”, toteaa muuan pernajalainen en-simmäisen suomenkielisen kirjan nimiölehdellä. Maanantaina tälle Torsbyn kylän kasvatille liputettiin: huhtikuun yhdeksäntenä vietettiin Mikael Agricolan ja suo-men kielen päivää.

Suomen kieli oli kyllä olemassa erilaisina murteina ennen Agricolan aikaa, mutta Agricola loi suomen kirjakielelle pohjan kirjoitusjärjestelmän valinnasta aina tarvittavien sanojen keksimiseen asti. Ei häntä turhaan kutsuta suomen kirjakielen isäksi.

Agricola rakensi kirjakielen erilaisista palasista. Agricolan kieli on saanut vaikutteita muista kielistä, mutta se on myös yhdistelmä hänen tuntemistaan murteista. 1500-luvulla suomen murteiden sanastot erosivat toisistaan paljonkin, minkä vuoksi Agricola joutui valitsemaan kulloinkin mielestään sopivimman sanan. Hänen pyrkimyksenään oli luoda kirjakieli, jota ymmärretään kaikkialla Suomessa.

Et sunkka sää järkyttyny?

Turun murteen kummaksujat ja ilkkujat voivat kokea heikotusta lukiessaan seuraavan muistutuksen: Agricolan kieli pohjautuu pääasiassa Varsinais-Suomen murteeseen, koska piispanistuin ja näin ollen maan sivistyskeskus sijaitsivat tuolloin Turussa. Et sunkka sää järkyttyny?

”Jos Mikael Agricola olisi ollut oululainen, suomen kirjakielessä olisi sellaisia sanamuotoja kuin tekkee, sannoo, kolome ja lehemä”, suomen kielen professori Harri Mantila toteaa (Kaleva.fi, 7.4.2018). Jos siis Agricola olisi voinut nyökytellä klassiseen ”Ookkonää Oulusta?” -kysymykseen, saattaisitte lukea nyt erilaista tekstiä – mutta kai ihiminen ouluakin ossais lukkee!

Mikäli Agricola olisikin ollut kotoisin Itä-Suomesta, mie ja sie voisivat olla vakiintunutta kirjakieltä. Tällöin me länsisuomalaiset saattaisimme olla niitä hauskoja ja hyväntahtoisia veijareita, joiden murretta mää- ja sää-pronomineineen pidettäisiin lupsakkana.

Kirjakieli on muuttunut melkoisesti Agricolan ajoista, ja nykypäivän aapiset ovat hieman erilaisia kuin Abckiria. Agricolalla oli kuitenkin valtava vaikutus kirjakielen muotoutumiseen. Lychyeste wirsi caunis: caiki, iotca taidhat Somen kielen, olcon hyuesti siugnattu!