Eihän tämä asia minulle pätkääkään kuulu

10.07.2019 Satu Ojala

Olen seurannut työni puolesta suurella mielenkiinnolla keskustelua Lauttakylän koulun paikasta.

Asia ei minulle kuulu, sillä itse en koulua tarvitse, koska eläkeikä on nurkan takana. Mutta kai sitä voi olla asiasta mieltä jos toistakin. Ja minä olen sitä toista.

Omat vahvat siteeni Lauttakylän kouluun ulottuvat noin 50 vuoden taakse, jolloin äitini oli koululla keittäjänä. Häneltä kävin koululaisena ruinaamassa silloin tällöin rahaa ja joskus onnistuinkin.

Olisin niin halunnut, että uusi koulu rakennettaisiin vanhan paikalle ja käyttökelvoton rakennus purettaisiin pois mahdollisimman pian.

Kävin juttukeikalla jalkapalloilijoiden harjoituskentällä. Sen kunto näytti surulliselta. Jalkapalloilijat ovat tehneet kentän talkoilla niin kuin tekonurmikentänkin ja kaupungin on ollut määrä pitää sitä kunnossa. Avustustakin on kentän rakentamiseen saatu.

Kenttä on kuitenkin mennyt pahaan kuntoon, koska se oli ahkerassa käytössä viime kesänä ja aurinko poltti ruohokentän. Se ei ole vieläkään siitä elpynyt.

Koulun sijoittamista harjoittelukentän paikalle on perusteltu läheisellä sijainnilla uimahalliin, urheilukentälle, kirjastoon ja Tahto- Areenalle.

Kävin mittaamassa etäisyydet kivikoululta uimahallille ja kirjastoon. Samalla mietin, kuinka usein lukukauden aikana alakoululaiset käyvät uimahallissa eli kertyisikö ylimääräisiä askeleita todella paljon.

Kivikoulujunahan meni jo.

Tosiasiassa vanhan kivikoulun ovelta uimahallin ovelle on matkaa 690 metriä, kirjastoon 660 metriä ja Tahto-Areenalle 720 metriä. Uuden koulun paikalta matkaa kirjaston ovelle on noin 450 metriä ja uimahallille 350 metriä riippuen siitä, mihin kohtaan uuden koulun ovi sijoittuu.

Lapissa vaeltaneelle ja lappalaisten välimatkoja seuranneelle tämä tärkeiden paikkojen läheisyys Huhkolassa tuntuu lähinnä naurettavalta verukkeelta. Toivottavasti koululaiset eivät ole niin huonokuntoisia, että etäisyydet kivikoulun tontilta tuntuvat heistä ylivoimaisilta.

Mutta: kivikoulujunahan meni jo.

Sitten on vielä se toinen asia.

Kun uuden koulun paikaksi päätetyn Huhkolanpuiston puille tehdään kuntokartoitus, kuinka moni puuvanhuksista saa tappotuomion, kun ne koetaan lasten leikkiympäristössä liian vaarallisiksi?

Ja saako koulukortteli joen puolelle panssariaidan, jotta lapset eivät tipu välitunnilla jokeen. Silloin aita ulottuu pitkälle puiston alueelle.
Oi voi.
Kirjoittaja on Lauttakylä-lehden toimittaja.