–Tervetuloa Huittisten Lappiin, hihkaisee Huittisten Seudun Reserviläisten puheenjohtaja Pia Huhtala Mansikkamäen majalla, mistä lumet eivät ole sulaneet, vaikka Suontaustan kyläaukean pellot ovat jo paljaana.
Paikalla on myös Huittisten Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Ville Koitto, molemmissa yhdistyksissä sihteerinä toimiva Timo Vuorisalo sekä savusaunaa lämmittämässä oleva Kimmo Korpela.
–Mansikkamäen maja on meidän kaikkien reserviläisten toiminnan keskuspaikka. Minäkin olen täällä kuin kotonani, mutta koputan kyllä aina tullessani, koska majan omistaa Huittisten Seudun Reserviläiset, selvittää Koitto nauraen.
Huittisten reserviläistoiminnassa avainasemassa onkin vahva yhteistyö kahden yhdistyksen välillä. Reserviläisiä on kaikkiaan 210, joista 150 on reserviläisissä ja 60 reserviupseereissa.
–Ukrainan sodan vuoksi reserviläistoiminta alkoi kiinnostaa valtakunnan tasolla, mutta meille tilanne ei heijastunut isommin. Muutamia kyselyjä jäsenyydestä tuli kauempaakin, mutta ne kuivuivat heti kokoon, kun ensimmäisenä alettiin kysellä, että missä pyssyt ovat, kertoo Vuorisalo.
–Paikallinen toimintamme ei ole mitenkään sotilaallista. Tarkoitus on pitää yllä reserviläistaitoja – siviilikriisien hallintaa ja varautumista.
Pia Huhtala sanoo, että reserviläisyys kuuluu ylipäätään kaikille.
–Ei tarvitse olla armeijan käynyt, en minäkään ole. Toiminta painottuu vahvasti varautumiseen ja kunnon ylläpitämiseen. Jokaiselle löytyy oma polku, mitä täällä haluaa tehdä. Ei tarvitse miettiä, voiko tulla mukaan toimintaan, kaikille löytyy jotakin mielenkiintoista, kannustaa Huhtala.
Naisia Huittisten reserviläisissä toimii kymmenkunta.
Huittisten Seudun Reserviläisten ja Huittisten Reserviupseerikerhon toiminta on muutoin yhteistä, mutta yhdistyksillä on omat kokoukset ja kilpailuissa omat joukkueet.
–Yhdessä järjestämme esimerkiksi kävelymarsseja, kuntohiihtoja ja ammuntoja, tutustumismatkoja eri varuskuntiin, teatterimatkoja, vierailuja naapuriyhdistyksissä ja savusauna lämpiää kuukauden viimeisenä torstaina, paitsi paukkupakkasilla, reserviläisaktiivit luettelevat.
–Olemme kunniavartiossa sanakarihaudalla ja lipunkantajina tilaisuuksissa. Olemme ottaneet tehtäväksemme myös luoda lumet sankarihaudoilta, että siellä on helpompi käydä laskemassa kynttilöitä, kertoo Vuorisalo.
–Urheilulajeina on niin sanotut kenttäkelpoisuuslajit – lihaskunto, ammunta, pyöräily, uinti ja suunnistus, joista järjestetään kenttäkelpoisuuskokeitakin. Kokeiden matkoihin vaikuttavat muun muassa ikä ja sijoitus armeijassa. Monelle nämä ovat kuitenkin vain henkilökohtaisia tavoitteita, tietää Ville Koitto.
Viime aikoina tekemistä on riittänyt myös Mansikkamäen majan sisäsaunan remontissa, joka toivotaan saatavan valmiiksi juhannukseen mennessä.
Mansikkamäen majalle kokoontunut nelikko toimii aktiivisesti monessa muussakin yhdistyksessä, joiden toiminnat sivuavat ja hyödyttävät toisiaan. Pia Huhtala on muun muassa Naisten Valmiusliitto ry:n Lounais-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtajana.
–Siellä olen huomannut, kuinka ihmiset menivät paniikkiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sellaista ei tapahtunut Huittisissa. Maaseudulla osataan varautua paremmin kuin kaupungeissa. ”Mäkkärin” kiinni meneminen ei olisi ongelma täällä, sanoo Huhtala.
Timo Vuorisalo toimii Satakunnan reserviläisupseerien piirihallituksessa ja Pasi Santalahti reserviläisten piirihallituksessa.
Paikallisyhdistykset osallistuvat myös tapahtumien järjestämiseen piiri- ja liittotasolla. Tiedossa on muun muassa valtakunnallisen pistooliampumajuoksukilpailun järjestäminen 14. syyskuuta ja Vapepan 60-vuotisjuhlavuoden Satakunnan tapahtumaan koulutuksellisen rastin järjestäminen Pitkäjärvellä 7. syyskuuta.
Savusaunan lämmitysringissä mukana oleva Kimmo Korpela puolestaan on myös Ala-Satakunnan Ampujien puheenjohtaja. Reserviläisissäkin hän on yhtenä järjestämässä pistooli- ja kivääriammuntoja.
–Yksi kiinnostavimmista lajeista on sovellettu reserviläisammunta, jossa liikutaan aseen kanssa erilaisista esteistä, seinistä, tunneleista ja muista rakenteista tehdyllä radalla. Osallistujia motivoidaan erilaisilla sotilaallisilla skenaarioilla, kertoo Korpela.
SRA-ammuntoihin osallistuminen vaatii kurssin käymisen ja turvallisen ampujan kokeen suorittamisen.
–SRA:ta ja muita reserviläisammuntoja järjestämme Mansikkamäen radalla. Olemme järjestäneet myös avoimia ampumakursseja, mutta nyt olemme yrittäneet saada enemmän paikallisia mukaan.
Reserviläisyhdistykset ovat mukana myös Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa.
–Järjestöjen limittyminen on varautumisen näkökulmasta tärkeää. Siviilikriisi on osattava hoitaa. Se on uhkakuva-analyysin listalla ykkösenä, esimerkiksi sotilaallinen kriisi on vasta sijalla 5–7, tietää Timo Vuorisalo.
–Kun antaa tälle harrastukselle pikkusormen, se vie koko käden. Harrastus katkaisee mukavasti arjen, Pia Huhtala tietää.
Timo Vuorisalo sanoo reserviläistoiminnan avaavan mahdollisuuksia osallistua erilaisiin, hienoihin tilaisuuksiin. Pia Huhtala kannustaa mukaan ”savusaunakerhoon”.
–Ja jos innostuu kuntoilupuolesta ja ammunnasta, niin niihinkin riittää melko pieni satsaus; omia varusteita pitää hankkia, mutta muuta kalustoa saa yhdistyksiltä lainaan, sanoo Ville Koitto.
–Hahmotan reserviläistaitojen ja kunnon ylläpitämisen palovakuutuksen kaltaisena tärkeänä asiana, jota toivottavasti ei koskaan tarvita. Niihin on kuitenkin syytä panostaa, koska meillä ei ole ammattiarmeijaa vaan puolustaminen on kaikkien asia, Koitto sanoo.
Punkalaitumen reserviupseerikerholaiset Huittisiin
Punkalaitumen Reserviupseerikerhon toiminta päättyi vuodenvaihteessa. Kerho toimi 60 vuoden ajan, ja siinä oli 20 jäsentä.
Huittisten Reserviupseerikerhon sihteeri Timo Vuorisalo kertoo, että prosessi on vielä kesken, mutta punkalaitumelaisten on tarkoitus siirtyä Huittisten kerhoon, ja saada paikka myös kerhon hallituksessa. Jatkossa on tarkoitus järjestää tilaisuuksia myös Punkalaitumella.
–Reserviupseerikerhojen määrä vähenee rankasti tulevina vuosina, ja toiminta keskittyy isoihin kaupunkeihin. Vuosittain tulee enää vain 1 200 reservin upseeria, ja näistä ei välttämättä tule pienille paikkakunnille yhtään. Ikäluokat ovat pieniä, ja Haminan upseerikouluun pääseminen ei ole helppoa. Ja jos joku olisikin vaikka Huittisista, nuori lähtee opiskelun ja työpaikan perässä muualle.
Huittisten Reserviupseerikerhossa on 60 jäsentä.
Kommentit
Kommentoi asiallisesti
Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.
Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.