Tässä näet arkeoni-mikrobeja. Juuri karjanlannan arkeonit tuottavat metaania. Lukemattomia arkeoneja on siis valjastettu Matintalon tilalla energiantuotantoon. Arkeonit ahkeroivat myös kaivosteollisuudessa metalleja erotellen. Ihmisen iholla elävät arkeonit taas ovat hyödyllisiä terveydellemme. Kuva: SciencePhotoLibrary

Teema 26.3.2024 08:40

Mikrobit ahkeroivat Matintalo Farmsilla nostaen karjatilan omavaraisuuden uudelle tasolle

Heli Lehtelä

–Tästä ikkunasta voi kurkata, kuinka mikrobit tekevät työtään. Tuo vaalea saostuma on rikkiä, kertoo vampulalaisen Matintalo Farmsin isäntä Mikko Matintalo.

Kuuden metrin korkeudessa sijaitsevan ikkunan takana on poreilevaa lietettä, joka on peräisin karjatilan kuudessa pihatossa olevista noin 1500 naudasta. Ollaan tilan oman, marraskuussa käyttöön otetun biovoimalaitoksen pumppuhuoneessa. Täältä käsin lanta pumpataan sisään valtavaan maatilan pihamaalla jököttävään sammioon ja ulos puolestaan otetaan metaania sekä sammiossa prosessoitua sitä itseään.

–Täällä täytyy aika jättää ovi auki. Puhdas metaani on raskasta, hajutonta ja väritöntä kaasua. Jos putkiin tulisi vuoto, niin metaania hengittäessä menisi henki.

Kurkistusikkuna biovoimalaitoksen sammion sisään sijaitsee kuuden metrin korkeudessa, pumppuhuoneessa.

1100 kuution säiliössä häärivien mikrobien työ ei ole niiden pienestä koosta huolimatta vähäpätöistä. Niiden ahkeroidessa säiliössä olevan lannan kimpussa, muuttuu muun muassa niissä oleva typpi ammonium-muodosta nitraattimuotoon. Mikrobeista nimenomaan arkeonit tuottavat metaania, jota kutsumme biokaasuksi.

–Tällöin typpi on helpommin kasvien käytettävissä, kun levitämme lietteen pellolle. Uskoisin, että tulemme jatkossa säästämään lannoitekuluissa. Aika sen näyttää, koska ensi kesänä vasta pääsemme käyttämään voimalaitoksessa syntynyttä tavaraa ensimmäistä kertaa, isäntä tuumii.

Biokaasulaitos on valmistettu Haapavedellä, Demecan tehtaalla.

–Kaikki biokaasu muutetaan suoraan sähköksi. Sitä on nyt marraskuisen käyttöönoton jälkeen syntynyt keskimäärin 45 000 kilowattituntia kuukaudessa. Vielä varmaan opimme optimoimaan prosessia. Tähän saakka olemme käyttäneet syötteenä pelkästään lantaa, mutta varmasti prosessi toimii vielä paremmin, jos sekaan laittaa vaikka nurmea.

Energiaa syntyykin yli tilan oman tarpeen ja sitä siirretään ja myydään yleiseen sähköverkkoon.

Muuntoprosessissa generaattorin sivutuotteena syntyy lämpöä, jonka talteenottoon ja varastointiin ei ole olemassa tilan olosuhteisiin soveltuvaa menetelmää. Lämpöä pystytään kuitenkin hyödyntämään esimerkiksi biovoimalalaitoksen itsensä toiminnassa; käsittelyyn tulevan lannan alkulämmityksessä sekä voimalaitoksen ohessa olevien tilojen lämmityksessä.

–Sillä pidetään lämpimänä jo tilan päärakennus ja konehalli, mutta pitäisi keksiä, mihin voisimme sitä vielä hyödyntää. Lämpöä on sääli päästää harakoille, pohtii Mikko Matintalon isä Jyri Matintalo.

–Karkeasti arvioiden yhden kilowatin sähkön tuottaminen synnyttää puolentoista kilowatin edestä lämpöä, Mikko Matintalo laskeskelee.

Syötettä, eli lantaa, kuormataan voimalaitokseen vihreästä luukusta. Mikko Matintalo seuraa voimalaitoksen toimintaa jatkuvasti tabletiltaan. Kuva: Heli Lehtelä

Kun sammiossa muhineesta syötteestä on erotettu energia, puristetaan siitä liete ja kuivatavara erilleen.

–Lietteeseen jää vain prosentin verran kuiva-ainetta. Se on todella vähän ja tekee sen levittämisen pellolle helpommaksi. Kuiva-aine puolestaan on aivan turpeen veroista kuiviketta oman tilamme naudoille. Ja tietysti sitä osaksi levitetään myös pelloille, missä mikrobit jatkavat hommiaan, Mikko Matintalo kertoo.

Prosessoitu lanta on turpeen veroista kuiviketta.

Sen sijaan rikkaruoho-ongelmaa ei pelloille prosessoidusta syötteestä aiheudu

–Ne tulevat kuumentamisen ansiosta 97-prosenttisesti itämiskyvyttömiksi, Jyri Matintalo toteaa.

h_matinatalo_lehmätx.jpg — Energian kierto alkaa täältä.

Monimuotoisuus, mittakaava ja yhteistyö menestystekijöinä

Eu-tukiin CAP-kauden muuttuessa tulleet muutokset lohkaissevat karjatilan tuista noin 100 000 euroa. Matintalo Farmsin isäntä ei kuitenkaan ripottele tuhkaa päälleen, tilan tuottavuudella on eri tukijalat.

–Kyllä maatilan tuottavuus perustuu ennen kaikkea luonnon monimuotoisuuden avittamiselle, toteaa Mikko Matintalo.

Hän toteaa, että monimuotoisuuden ansiosta pellolla on paljon elämää, runsas biologia ja hyvä maan rakenne, mikä näkyy sadon määrässä ja laadussa.

–Meillä monimuotoisuutta ylläpidetään esimerkiksi nurmikierrolla ja hyödyntämällä karjanlantaa, joka tuo lohkoille runsaasti elämää. Nurmisiementen valinnoilla on iso merkitys esimerkiksi tiivistyneen maan parantamiseen ja tiivistymisten ennaltaehkäisemiseen.

Mikko Matintalo näkee myös tilan koon mahdollistavan paremman tuottavuuden.

–Kun koneet ovat suurempia, ei pellolla tarvitse ajella niin paljoa ja valmista syntyy nopeasti. Saa nähdä kuinka kauan kylvöihin menee aikaa ensi keväänä, kun pääsemme tekemään ne uudella kymmenenmetrisellä kylvökoneella. Kuusimetrisellä päästiin parhaimpina päivinä 98 kylvöhehtaariin.

Suuret koneet eivät automaattisesti tiivistä maata kuten usein väitetään, kun peltojen vesitaloudesta ja renkaiden ilmanpaineista huolehditaan. Suuren koneen massa myös jakaantuu laajemmalle pinta-alalle.

Matintalojen työauto liikkuu oman tilan sähköllä. Heidän laskelmiensa mukaan 100 kilometrin matkan kustannukseksi tulee yksi euro, jos kustannuksiin ei oteta mukaan itse voimalaitosinvestointia.

Kolmas Matintalo Farmsin menestystekijä on yhteistyö.

–Lietteen levitys teetetään kokonaan yhteistyökumppaneilla. Rehuntekoaikaan koneketjuun saadaan lisävahvistusta lisäkuskeista ja heidän traktoreistaan. Rehuvaunut meillä on itsellämme. Rehuntekoaikana ammattitaitoinen porukka edesauttaa rehun laadun ylläpitämistä hyvänä.

Myös lähialueen teollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään. Meillä on ollut aiemmin perunaleikettä auman peitteenä, mutta nyt naudoille syötetään myös Säkylän sokeritehtaan sivuvirtana syntyvää sokerijuurikasleikettä.

Sokerijuurikasleike on peräisin Säkylästä Sucroksen tehtaalta ja maistuu hyvin naudoille, vaikka makeutta siinä ei enää olekaan.

Karjanlannan mikrobit

Mikrobilla tarkoitetaan yleensä paljaalla silmällä näkymätöntä pieneliötä, joita ovat bakteerit, virukset, arkeonit, sienet eli homeet ja hiivat sekä alkueläimet.

Lehmän lannassa on noin 50 miljoonaa bakteeria grammaa kohti. Bakteerit eivät kuitenkaan tuota metaania, vaan sitä tuottavat nimenomaan arkeonit. Yhdestä solusta muodostuneita arkeoneja karjanlannassa on yleensä 10-100 kertaa vähemmän kuin bakteereja, eli vain 0,5-5 miljoonaa kappaletta grammassa. Sekä lannassa että maaperässä on myös paljon sieniä.

Lähde: Mikrobiologian yliopistorehtori Sari Timonen, Helsingin yliopisto

Biokaasulaitosinvestointi lukuina

Matintalo Farmsin voimalaitoksen takaisinmaksuajaksi on arvioitu 8 vuotta. Tällöin voimalaitos tuottaisi vuodessa noin 600 000 kilowattituntia sähköä.

Voimalaitoksen pystyttämisen kustannukset olivat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa, kun summaan laskettiin laitteiston lisäksi mukaan myös työn osuus.

Uusiutuvan energian investointeihin on saatavilla investointitukea, joka on puolet investoinnin laskennallisista kustannuksista.

Matintalo Farms

Mikko, Reija ja Jyri Matintalon 1500 naudan lihakarjatila Vampulan Kukonharjassa.

Atrian sopimustilalla kasvatetaan teuraaksi lypsyrotuisia välikasvatettuja vasikoita, jotka tulevat tilalle puolen vuoden iässä.

Viljelyksessä noin 900 hehtaaria. Viljelykierrossa on erilaisia nurmiseoksia, vehnää, ohraa, kauraa. hernettä sekä syysviljoja.

Naudat saavat omalla tilalla tuotettavan rehun lisäksi sokerijuurikasleikettä, jota syntyy naapurikunnan sokeritehtaan sivuvirtana.

Tila työllistää vuoden ympäri viisi henkilöä, joista kaksi perheen ulkopuolelta. Lisäksi palkataan kausiapua. Lietteen levittää yhteistyökumppani.

Tila tuottaa naudan lihan lisäksi myös energiaa.

Kommentoi

Lue lisää

Paikalliset uutiset diginä - nyt vain 72 e/vuosi.

Tilaa